Klaudian harjoittelu OSA 2 - Tatuointiliike Krunikan Leima
Krunikan Leima on viihtyisä tatuointiliike Helsingin sydämessä Unioninkadulla. Tatuoijina toimivat Elisabet Waris, Parn Zanco, sekä Ilari Musta.
tatuoinnit,helsinki,tatuointi,hinta,tattoo,finland,tatuointiliike,krunikan,leima,parn zanco,ilari musta, elisabet waris
4006
single,single-post,postid-4006,single-format-standard,ajax_fade,page_not_loaded,,select-theme-ver-3.2.1,menu-animation-underline,wpb-js-composer js-comp-ver-4.12,vc_responsive
ekablogikuva

Klaudian harjoittelu OSA 2

 

Moro!

Kute otsikost voi aavistel, olis ny vuoros höpinää ja mietiskelyy tatuointiharjottelust ite harkkari, Klaudia ”Klade” Kujansuu, eli mu näkökulmast.

Jotta tää tekstisarja ei alkais tosi kylmästi luettelolla jutuista, mitä mun harkkariuteen on reilun puolen vuoden aikana kuulunu, mää avaan teille vähän ensiks tässä postauksessa, et mistä tää kaikki lähti ja miten oon päätyny Krunaan.

 

Kladest tatskaaja?

Tatskaaminen ei koskaan ollu mulle mikään lapsuudenhaave, saati asia jota kohti olisin jo nuorena tietoisesti pyrkinyt. Oikeestaan koko ajatus siitä, et voisin myös alkaa piirtää ihmisten nahkoihin paperin lisäks, tuli vähän niinku vahingossa.

Kesällä 2013 mua alko ärsyttää jokakesäinen perheen painostus siitä, et ooksää Klade hakenu jo kesätöitä. Olinhan mää. Ja kävinkin kesätöissä. Ongelmaksi vaan muodostui se et enhän mä halunnu tehä töitä, halusin piirtää. Mitä oman tahtoni läpi saamiseen ja ”oikeista töistä” luistamiseen tulee, olin ihan etevä ja kekseliäs flikka vaikka itte sanonki. Näin ollen eräänä iltapäivänä soitin äidille ja ilmoitin, että otin hatkat mun silloisesta kesäduunista ja musta tulee nyt tatskaaja.

Mitä tää sit tarkottaa käytännössä?

Mun alkuperäinen käsitys siitä, miten tatskaliikkeeseen päästään harkaks, muodostui Porissa, jossa kesäduuneiluun raivostumiseni jälkeen laitoin kahteen ainoaan kaupungin tatskaliikkeeseen sähköpostilla viestiä, et josko saisin tulla katteleen mitä se semmonen tatskaduuni pitää sisällään. Jutustelun ja piirtelyjeni esittelyn jälkeen pääsin Dark Art Tattoo-nimiseen liikkeeseen harkkailemaan Tuopin opastuksella. Reilu puolisen vuotta vierähti, valmistuin ylioppilaaksi, opin perusjuttuja tatskaamisesta, tapasin mahtavia tyyppejä. Samaan aikaan olin kuitenkin pyrkinyt kouluihin, koska olin nuori ja halusin vielä opiskella lisää taidetta.

Pori ei tarjonnut mulle silloin sopivaa koulutuspaikkaa, joten muutin Helsinkiin kuvataiteilijanopintojen perässä. Tässä välissä jouduin tietysti luopumaan tatskailuista, koska opinnot oli täysipäiväisiä.

Kuinka ollakkaan keväällä 2016 mä kuitenkin heräsin samaan ongelmaan, kuin kolme vuotta aikaisemmin. Se kesäduuni. Ajatus tatskahommista palasikin melko luonnollisesti tässä kohtaa mun mieleen. Tällä kertaa olin kuitenkin vakuuttunut siitä, että tää olis jotain, mitä haluaisin leipäni eteen tehdä, myös kesän jälkeen ja tulevaisuudessa taideprojektien ohella.

Harkkahakuruljanssi Helsingissä

Tatuointiliikkeeseen oppiin pääseminen Helsingissä ei kuitenkaan luonnistunut ihan niin helposti, kuin mä olin Porissa tottunut. Mulla ei ollut käsitystä siitä, millainen määrä tyyppejä täällä yrittää alalle päästä. Ihan hulluna porukkaa siis. Yritin kumminkin lähestyä liikkeitä totuttuun tapaan sähköpostilla ja parilla kuvalla piirrustuksesta. Ensimmäinen kantapään kautta opittu juttu. Kun mietitään moniko tyyppi yrittää päästä pääkaupunkiseudulle tatskaharkaksi, on taso kova ja rima nousee koko ajan.

Tälläsessä tilanteessa oli melko selvää, että mun varovainen sähköposti parilla kuvalla varustettuna, ei saanut yhtäkään myöntävää vastausta kahdestakymmenestä liikkeestä, joihin viestiä laitoin. Sain paljon kommenttia tatskaajilta siitä, että oon lahjakas, mutta kukaan ei kertonut, että portfolioon pitäis panostaa enemmän, kuin muutaman luonnoksen verran.

Tässä kohtaa iski paniikki. Joudunks mää sittenki menemään kaupan kassalle töihin. No en joutunut. Tästä kiittäminen mun tatskaajatutulle, joka vinkkas, et hei vielä olis toi Krunikan Leima, ne ettii harkkaa.

Klade Krunas?

Koska Krunikan Leima oli uusi liike, se ei ollut tullut vastaan googletteluissa, tai instagramissa, joten en ollut aimmin kuullutkaan moisesta mestasta.

Laitoin Krunikan Leiman instagramiin viestiä ja sieltä mut ohjattiin täyttämään hakulomake. Taisin jo seuraavana päivänä saada viestiä, että en oo oikeastaan sitä mitä haettiin. Mun ”portfolio” koostui instagramiin lataamistani piirtelykuvista ja selfieistä. Noottia tuli. Mua suututti. Ajattelin et no hemmetti mähän näytän kaikille ja piirrän. Ja Kladehan piirsi.

Joka päivä joulukuun ajan piirsin ihan hulluna uusia kuvia. Huomasin, että Ilari edelleen kävi tykkäilemässä mun piirrustuskuvista instagramissa. Laitoin viestiä, että miltä näyttää ja sovittiin tapaaminen tammikuulle. Samoihin aikoihin Ilari antoi mulle myös tehtäväksi ennen tapaamista ostaa ruusu, kuvata se ja piirtää siitä kaks tatskadesignia.

Tässä kohtaa mulle tuli pieni valaistuminen siitä, paljonko portfolion eteen pitäis tehdä duunia, vaikka omani olikin edelleen tosi surkea, ei niinkään taidoista riippuen, vaan kokonaisuutena.

Long story short, ensitapaaminen Krunan tyyppien kanssa meni hyvin. Mä esittelin mun uuden portfolion ja mulle jäi ihan mahtava ja lämmin fiilis studiosta ja sen porukoista. Ja mikä parasta, mä sain jäädä kahden kuukauden koeajalle, mikä käsitti studion tyyppeihin ja fiilikseen tutustumista, sekä sikana piirrustusharjoituksia, niin diginä, kuin perinteisestikin. Mun kahden kuukauden koeaika lopulta lyheni alle kuukaudeksi ja ruvettiin keskustelemaan mun harkkariudesta, jota lähden avaamaan seuraavassa postauksessa…

Mitä mu ois sit pitäny tehd?

yhteenveto harkaks hakemisesta

  • Lähesty tatskaliikettä aina käymällä liikkeessä, ellei ole erikseen pyydetty ottamaan yhteyttä sähköpostitse.
  • Tsekkaa liikkeen sivut netistä, ennen kuin meet käymään. Mikä studion tarina on ja minkälaisia artisteja siellä työskentelee? Jos studio painottaa tekevänsä photorealismia, mutta sä oot kiinnostunut old schoolista, niin joku toinen liike on ehkä parempi vaihtoehto sulle.
  • Tee portfolio ja näe vaivaa sen eteen. Älä yritä väkisin handlaa kaikkia tyylejä. Jos sulla on selkeästi yksi tyyli joka erottuu edukseen, keskity siihen.
  • Älä liitä portfolioon selfieitä, kuvia muista taideprokkiksista, luonnoksista jne. Ainoastaan valmiita, tatskoiksi sopivia designeja.
  • Kaikki aikaisemmat taideopinnot ja projektit on plussaa ja niistä kannattaa mainita.

Tatuointiharjoittelu ei pääty siihen kun lähtee duunista – Valtaosa suunnittelusta ja piirtämisestä tehdään kotona.

Ensimmäisinä kuukausina Klaudia treenas erityisesti viivankäyttöä piirustuksissaan.

Tämä oli yksi niistä designeista, jotka vakuutti Ilarin. Lehtiö on A3-kokoa, eli korppi n. A2. ”Mitä suurempi kuva, sitä suurempi riski, että sommitelma kusee. Klaudialla ei tota ongelmaa ole.”

Nämä oli piirustuksia mitä löytyi Klaudian ekasta portfoliosta, joka ei harjoittelupaikkaa tuonut.

blogi5

Ensimmäisten kuukausien luonnoksia. Vahva neotraditionalismin vaikutus nähtävissä suunnitelmissa.

blogi6

Tyyli on muokkaantunut enemmän ”vapaaseen viivaan”. Nämä näitä viimeaikaisia.

No Comments

Sorry, the comment form is closed at this time.

home